Rippijuhlat Vantaalla

Rippijuhlaa vietetään rippikoulun päättyessä. Se alkaa konfirmaatiomessulla kirkossa ja jatkuu usein perheen ja läheisten kanssa vapaamuotoisesti esimerkiksi kotona tai juhlatilassa. Konfirmaatiossa rippikoulun käyneet tunnustavat uskonsa ja he saavat siunauksen. Rippikoulun voi käydä myös aikuisena.

Nuorella alba päällä ja kädet selän takana.

Konfirmaatiomessu

Konfirmaatiomessussa nuori liitetään seurakunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. Se voi olla tavallinen sunnuntain jumalanpalvelus tai oma erityinen kirkossa järjestettävä tilaisuus.

Kirkkoon kutsutaan yleensä nuoren perhe, isovanhemmat, kummit ja ystävät. Kummit ovat tärkeässä roolissa, koska he voivat siunata nuorta messun aikana. Jos kummi ei pääse, joku muu läheinen voi siunata nuoren.

Ennen messua nuori pukeutuu valkoiseen kaapuun, jota kutsutaan albaksi. Se puetaan omien vaatteiden päälle. Albaan pukeudutaan kirkon sakastissa.

Konfirmaatiomessussa rippikoulun käyneet vahvistavat kasteessa saamansa uskon ja saavat täyden kirkon jäsenyyden. Messussa luetaan Raamattua, lauletaan ja lausutaan uskontunnustus. Konfirmoidut saavat henkilökohtaisen siunauksen, minkä jälkeen vietetään ehtoollista.

Messun jälkeen nuori saa rippikoulutodistuksen, ja läheiset onnittelevat häntä. Kukat on tapana antaa kirkossa ja lahjat vasta juhlapaikalla.

Juhla messun jälkeen

Messun jälkeen juhlaa voi jatkaa kotona, vuokratilassa tai muualla nuoren toiveiden mukaan. Juhlassa voi pukeutua juhlavasti, mutta se ei ole pakollista.

Nuoren kanssa kannattaa yhdessä suunnitella juhlaa: millainen ohjelma olisi mieluisa ja mitä lahjoja hän toivoo. Yhdessäolo ja kahvittelu riittävät hyvin juhlan ohjelmaksi.

Moni antaa nuorelle kukkia ja lahjoja. Yksi perinteinen lahja on rippiristi.

Nuoresta otetaan usein kuvia muistoksi. Kuvia tai kiitoskortin voi lähettää esimerkiksi kummeille tai isovanhemmille.