Siirry sisältöön

Vastuullinen metsänhoito

Vantaan seurakunnat omistaa 279,7 hehtaaria metsää. Metsiä hoidetaan vastuullisesti virkistyskäyttöä varten. Luontoarvoiltaan arvokkaimmat alueet on myös suojeltu. Hiilitaselaskelman mukaan Vantaan seurakuntien metsät sitovat hiilidioksidia lähes kaksi kertaa enemmän kuin on Suomen keskiarvo.

Naavaa ja jäkälää puunoksalla.

Vantaan seurakuntien metsät

  • Rekolanmetsä (Räckhals)
    yhteisomistuksessa Helsingin seurakuntien kanssa
    175 hehtaaria
  • Kyrkoherdebolet, Tuusulanväylän ympäristö
    yhteisomistuksessa Helsingin seurakuntien kanssa
    22 hehtaaria
  • Heikkilän tila, Nurmijärvi Holma
    46 hehtaaria
  • Tontunniemi, Asikkala 
    37 hehtaaria

Seurakuntien metsiä hoidetaan virkistyskäyttöä varten

Vantaan seurakuntien metsiä hoidetaan virkistyskäyttöä varten. Metsissä tehtävät hoitotyöt ovat harvennuksia. Niiden tavoitteena on välttää metsän yksipuolistuminen ja pienten puiden kuoleminen. Metsistä poistetaan puita, jotta metsä säilyisi terveempänä ja rakenne monipuolisempana. 

Harvennushakkuut tehdään talvella, ei lintujen pesintäaikana eikä kesäaikana. Avohakkuita ei Vantaan seurakuntien metsissä tehdä ollenkaan. Vuosien 2020–2024 merkittävin hoitokohde on Rekolanmetsä, jossa tehdään nuoren metsän kunnostusta, pienpuuston hoitoa, taimikon varhaisperkausta ja taimikonharvennusta.

Vantaan seurakuntien metsillä on PEFC-sertifiointi(siirryt toiselle sivustolle, avautuu uuteen ikkunaan). PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification) on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta kaikkialla maailmassa.

Ilmakuva järvestä ja laiturista metsän keskellä.

Osa metsistä on suojeltu

Vantaan ja Helsingin seurakunnat ovat rauhoittaneet Vantaalla Kylmäojan korven luonnonsuojelualueeseen rajoittuvan korven (13,2 hehtaaria). Myös Asikkalan Tontunniemessä sijaitseva tuore lehto (3 ha) on suojeltu. Luonnontilaisella alueella kasvaa yhteensä noin sata runkomaista metsälehmusta ja yli 90 vaahteraa.

Nurmijärvellä Heikkilän tilalla puron varren lehtomainen kangasmetsä (4,8 ha) kuuluu METSO-suojeluohjelmaan(siirryt toiselle sivustolle, avautuu uuteen ikkunaan). METSO on Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta turvaava toimintaohjelma, jossa maanomistajat suojelevat metsiään vapaaehtoisesti ja saavat siitä korvauksen.

Metsät toimivat merkittävänä hiilinieluna

Metsänhoitosuunnitelman laatimisen ohessa Innofor teki hiilitaselaskelman Vantaan seurakuntien metsistä. Laskelman mukaan seurakuntien metsät ovat merkittävä hiilinielu.

Hiilitaselaskennassa selvitetään hiilipäästöt ja luontoon varastoitunut hiili eli hiilinielu. Laskenta huomioi puuston kasvun, maan hiilivaraston, käsittelyiden vaikutukset ja puun käytön korvausvaikutuksineen. Hiilivarasto ja puiden kaato lasketaan hiilidioksidipäästönä. Metsät sitovat hiilidioksidia keskimäärin reilut 12 tonnia / hehtaari vuosittain. 

Laskelman mukaan Vantaan  seurakuntien metsät sitovat hiilidioksidia lähes kaksi kertaa enemmän kuin on Suomen keskiarvo. Hyvä kasvu parantaa metsiin sitoutuneen hiilen määrää.

Numerotietoa Vantaan seurakuntien metsistä

Vantaan seurakuntien omistamien metsien pinta-ala jakautuu seuraaviin pääryhmiin:

  • metsämaa 268,6 hehtaaria (ha)
  • kitumaa 7,2 ha
  • joutomaa 3,9 ha

Metsämaan kasvupaikoista 60% on tuoretta, 28% lehtomaista, 9% kuivahkoa ja 3% kuivaa. Metsämaasta suota on 12,9 hehtaaria. Puuston keski-ikä on 60 vuotta ja puuston keskitilavuus 169 m3 /ha.

Lisätietoja

Aiheeseen liittyviä linkkejä