Siirry sisältöön

Tukea suruun

Suru on luonnollinen reaktio menetykseen. Ajan myötä suru muuttaa muotoaan ja on osa elämämme polkua. Vuodenkierron hetket ja muistopäivät voivat tuoda tunteita pintaan. Myös lapsilla on oikeus suruun ja aikuisen tukeen. Vantaan seurakunnat tarjoavat sinulle apua ja tukea surusi käsittelyssä.

Ihminen istuu harmaassa säässä laiturin reunalla selin kameraan katsellen järvenselälle, jossa kajastaa toinen ranta.
Valkovuokko auringonlaskua vasten.
Nuorempi henkilö pitelee vanhemman henkilön kättä.
Ihmiset pitävät ringissä toisistaan käsistä kiinni.

Tuemme sinua surussa

Kuolemaan valmistautuminen
Kuolema on asia, josta saattaa olla vaikea puhua. Ajatusten jakaminen ja niistä puhuminen usein auttaa.
Kaksi ihmistä pitää tosiaan kädestä kiinni.
Lapsen suru
Sureva lapsi tarvitsee paljon tukea ja aikuisen läsnäoloa.  Lapsen ja nuoren kanssa voi yhdessä etsiä sopivia tapoja käsitellä menetystä.
Leppäkerttu ruohonkorren päässä, auringonsäteitä.
Lapsen kuolema
Lapsen kuolema koskettaa syvältä ja pysäyttää koko elämän. Tarjoamme tukea, lohtua ja läsnäoloa silloin, kun sanat ovat vähissä ja sydän kaipaa turvaa.
Valkoinen höyhen leijailee ilmassa. Taustalla auringonlasku.

Tukea ja yhteisöllisyyttä surun käsittelyyn

Seurakunnat järjestävät sururyhmiä, joissa menetyksen kokeneet voivat jakaa ajatuksiaan vertaisryhmässä. Sururyhmiä ohjaa pappi tai seurakunnan diakoniatyöntekijä. Sururyhmään tultaessa on hyvä olla kulunut joitakin kuukausia menetyksestä, jotta ryhmästä saa parhaan hyödyn. Ryhmään osallistuminen voi auttaa sanoittamaan omaa surua ja suuntaamaan ajatuksia eteenpäin elämässä.

Papit ovat surun ja kuoleman kohtaamisen ammattilaisia. Heidän kanssaan voi keskustella ja jakaa kokemuksia. Voit olla yhteydessä läheisesi hautaan siunanneeseen pappiin tai ottaa yhteyttä seurakuntaan päästäksesi keskustelemaan papin kanssa.

Sairaalapapit keskustelevat kuolevan kanssa ja kohtaavat lähiomaisia. Heidän kanssaan voi sopia hartaushetkistä ja keskusteluista.

Pyhäinpäivänä kirkoissa muistetaan kuolleita seurakuntalaisia. Kynttiläkirkoissa luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään heille kynttilät. Tällaiset tilaisuudet voivat olla surun käsittelyssä terapeuttisia.

Pappi tavattavissa Sairaalapapit

Sururyhmät

Sururyhmä on paikka, jossa on tilaa ja mahdollisuus puhua surusta ja menetyksestä, sekä sen herättämistä tunteista. Sururyhmässä voit vertaisten kanssa käydä läpi omaa suruasi ja menetystäsi kiireettömästi ja luottamuksellisesti. Sururyhmässä sitoudutaan kunnioittamaan jokaisen ryhmäläisen surua ja sen herättämiä ajatuksia ja tunteita.

Hämeenkylän seurakunta

Sururyhmä

ti 3.11.–ti 15.12.2026

Café Pähkinä

Avaa Sulje

Läheisen ihmisen menettäminen koskettaa. Sururyhmässä voit keskustella muiden läheisensä menettäneiden kanssa kuolemaan ja suruun liittyvistä kokemuksista ja ajatuksista. Ryhmiä järjestetään kausittain. Lisätietoja Anne Puumalalta. Ryhmään ilmoittaudutaan Annelle ennen toiminnan alkua.

Ota yhteyttä

Диакон.

Tikkurilan seurakunta

Sururyhmä

to 17.9.–to 22.10.2026

to klo 17-19

Tikkurilan kirkko

Avaa Sulje

Kieli: suomi

Sururyhmässä voit keskustella muiden läheisensä menettäneiden kanssa luottamuksellisesti. Ryhmään osallistuminen on suositeltavaa, kun menetyksestä on kulunut ainakin muutaman kuukausi. Kokoonnumme kuusi kertaa ja ohjaajina toimivat pappi sekä diakoniatyöntekijä. Osallistuminen on maksutonta.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset: pastori Annaelina Mäkilampi p. 050-5236308/ annaelina.makilampi@evl.fi

Ota yhteyttä

Диакон.

Tikkurilan seurakunta

Sururyhmä

to 5.11.–to 10.12.2026

to klo 14-16

Tikkurilan kirkko

Avaa Sulje

Kieli: suomi

Sururyhmässä voit keskustella muiden läheisensä menettäneiden kanssa luottamuksellisesti. Ryhmään osallistuminen on suositeltavaa, kun menetyksestä on kulunut ainakin muutaman kuukausi. Kokoonnumme kuusi kertaa. Ryhmään osallistuminen on maksutonta, mukaan pääset ilmoittautumalla. Ohjaajina toimivat pappi ja diakoniatyöntekijä.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset: pastori Annaelina Mäkilampi p. 050-5236308/ annaelina.makilampi@evl.fi

Ota yhteyttä

Diakoniatyöntekijä puhuu henkilölle.

Tikkurilan seurakunta

Sururyhmä

to 11.2.–to 18.3.2027

to klo 14-16

Tikkurilan kirkko

Avaa Sulje

Kieli: suomi

Sururyhmässä voit keskustella muiden läheisensä menettäneiden kanssa luottamuksellisesti. Ryhmään osallistuminen on suositeltavaa, kun menetyksestä on kulunut ainakin muutaman kuukausi. Kokoonnumme kuusi kertaa. Ryhmään osallistuminen on maksutonta, mukaan pääset ilmoittautumalla. Ohjaajina toimivat pappi ja diakoniatyöntekijä.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset: pastori Annaelina Mäkilampi p. 050-5236308/ annaelina.makilampi@evl.fi

Ota yhteyttä

Diakoniatyöntekijä puhuu henkilölle.

Tikkurilan seurakunta

Sururyhmä

to 1.4.–to 13.5.2027

to klo 17-19

Tikkurilan kirkko

Avaa Sulje

Kieli: suomi

Sururyhmässä voit keskustella muiden läheisensä menettäneiden kanssa luottamuksellisesti. Ryhmään osallistuminen on suositeltavaa, kun menetyksestä on kulunut ainakin muutaman kuukausi. Kokoonnumme kuusi kertaa. Ryhmään osallistuminen on maksutonta, mukaan pääset ilmoittautumalla. Ohjaajina toimivat pappi ja diakoniatyöntekijä.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset: pastori Annaelina Mäkilampi p. 050-5236308/ annaelina.makilampi@evl.fi

Ota yhteyttä

Ilmoittaudu 4.11. mennessä

Hakunilan seurakunta

Sururyhmä Hakunilan kirkolla

ke 11.11.2026–ke 13.1.2027

Keskiviikkoisin klo 15–16.30

Hakunilan kirkko

Avaa Sulje

Ilmoittautuminen: 4.11.2026

Uusi sururyhmä alkaa marraskuussa Hakunilan kirkolla. Sururyhmä on ohjattu vertaisryhmä läheisensä menettäneille.

 

Ryhmässä on lupa surra, keskustella ja jakaa monenlaisia tunteita luottamuksellisessa ilmapiirissä. Sururyhmä on ajankohtainen, kun menetyksestä on kulunut noin puoli vuotta.

 

Tapaamisia on yhteensä kuusi kertaa:

11.11., 25.11., 2.12., 9.12. sekä tammikuussa 13.1.2027.

Viimeinen seurantakerta sovitaan yhdessä.

RYhmää vetävät Hakunilan seurakunnan pappi Merita Hietanen sekä diakoni Heli Leskinen.

 

Ilmoittaudu viimeistään 4.11. Meritalle:

merita.hietanen@evl.fi tai 050 356 5715.

Ota yhteyttä

mies pitää kädessään risua
Ilmoittaudu 2.11. mennessä

Korson seurakunta

Sururyhmä Korson kirkolla

ti 3.11.–ti 1.12.2026

Tarkemmat kokoontumisajankohdat sovitaan ensimmäisellä kerralla.

Korson kirkko

Avaa Sulje

Ilmoittautuminen: 1.9.–2.11.2026

Kieli: suomi

Kannatko mukanasi surua läheisen ihmisen kuolemasta? Surun kanssa ei tarvitse jäädä yksin.

Sururyhmä Korson kirkolla alkaa pyhäinpäivän jälkeen. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa, yhteensä viisi kertaa

Ilmoittaudu ryhmään 2.11.2026 mennessä.

Ryhmän sopii kokoontumisaikataulun yhdessä ryhmää vetävän papin kanssa.

Syksyllä 2026 sururyhmää vetää rovasti Antti Kupiainen.

Sururyhmässä kuljetaan yhdessä toisten surevien kanssa. Kun läheinen on kuollut, elämän todellisuus muuttuu. Jaettu kokemus voi auttaa eteenpäin surun keskellä.

Sururyhmä Korson kirkolla

Ilmoittaudu Webropol-järjestelmässä

Ota yhteyttä

Rekolan seurakunta

Valoa kaipauksen keskelle – ryhmä leskille

ti 15.9.–ti 15.12.2026

Tiistaisin klo 17.30–19 Kirkon kerhotilassa.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko

Avaa Sulje

Neljä kohtaamista elämänmuutoksen, surun ja toivon äärellä.
Tilaisuudet ovat avoimia. Ei ennakkoilmoittautumista.

ti 15.9. Kuka olen, kun häntä ei enää ole?
ti 13.10. Miten eteenpäin?
ti 10.11. Mistä saan voimaa ja lohtua?
ti 15.12. Uuden alun äärellä.

Ota yhteyttä

Miten surun kanssa voi elää?

Suru on tunne, joka syntyy kun ihminen menettää jotain elämässä itselle tärkeää. Surun voi aiheuttaa esimerkiksi läheisen ihmisen kuolema tai vaikka avioero. Suru tekee työtä ihmisessä itsestään. Surulle kannattaa antaa tilaa tunteena ja olona. Surun tunne muuttuu ajan myötä.

Läheisen ihmisen kuollessa suru saattaa täyttää surevan ihmisen ajatukset kokonaisvaltaisesti. Voi tuntua siltä, ettei tästä surusta ja ikävästä koskaan selviä. Silloin surulle pitääkin antaa lupa täyttää ajatukset.

Kun menetyksestä kuluu aikaa, suru alkaa viedä vähemmän tilaa ajatuksissa. Ihmisen mielessä surun tila hiljalleen vähenee ja surun muuta elämää häiritsevä rooli pienenee. Menetyksen kokemus ja siihen liittyvä suru ei välttämättä koskaan täysin poistu, mutta ajan myötä se asettuu osaksi kokijansa elämänhistoriaa ja muistoja. Elämässä eteen myöhemmin tulevat surut voivat myös aktivoida aiemmin kohdattuja suruja.

Vuoden kierrot ja kuoleman vuosipäivät palauttavat surun syntyhetkiä pintaan. Myös pyhäinpäivän ja joulun haudoilla käynti ovat perinteitä, jotka antavat muistaa surun.

Olemme erilaisia myös surun kokijoina. Osalla ihmisistä suru tulee luonnostaan, itkettää ja on kaipuun tunnetta sekä ikävää. Jos suru lähtee heti tekemään työtään ihmisessä, kannattaa kuunnella tunteitaan ja toimia sen mukaan. Jos tuntuu siltä, että haluat puhua ja jakaa kokemuksiasi, silloin kannattaa tehdä niin. Samaa asiaa on usein tarvetta sanoittaa useamman kerran. Läheisten olisi hyvä jaksaa kuunnella ja antaa aikaa surevalle.

Jotkut haluavat pohdiskella menetystään itsekseen ja vetäytyä oman surunsa kanssa pois muiden ihmisten seurasta. Jos tuntuu ettei surua ja itkua tule, sitä ei kannata väkisin puskea. Jokaisella saa olla oma tapansa surra.

Myös lapsilla on oikeus suruun ja läheisen ihmisen kuoleman käsittelyyn. Lapsi ja nuori tarvitsee surun käsittelyyn läheisen aikuisen tukea.

Lue lisää lapsen surusta

Miten surua voi käsitellä?

Kun suru tulee aktiivisesti pintaan, kannattaa surra. Olet varmasti kuullut puhuttavan ”surutyöstä”. Kulttuurissamme on paineita surra näkyvästi. Nykyisen käsityksen mukaan ihmisen ei tarvitse tehdä tällaista aktiivista surutyötä ja se voi olla jopa haitallista. Suru toimii ihmisessä ilman että ihmisen tarvitsisi sitä aktiivisesti työstää. Ei tarvitse olla huolissaan, jos tuntuu ettei itketä tai jos ei tunne vahvaa surua tai ei ole tarvetta puhua.

Surua voi käsitellä myös toiminnan kautta. Esimerkiksi käsillä tekeminen voi olla joillekin toimiva tapa.  Jotkut hakeutuvat ryhmiin, joissa voi veistää tai rakentaa puusta esim. uurnan tai arkun itselle. Samalla voi ehkä puhua vähän myös ajatuksistaan kuolemasta ja surusta. Toisille kirjoittaminen voi olla luonteva tapa sanoittaa suruaan, jos siitä on vaikea puhua tai puhuminen tuntuu nololta tai hävettävältä. Myös musiikki, soittaminen, laulaminen ja kuunteleminen voivat mahdollistaa surun käsittelemistä.

Joskus läheisen kuolema voi olla myös helpotus. Sureminen on ehkä tapahtunut jo ennen kuolemaa. Näin voi olla, jos kuollut läheinen on kärsinyt esimerkiksi pitkälle edenneestä muistisairaudesta tai vakavasta fyysisestä sairaudesta. Suru ja menetys alkavat työstyä sairauden edetessä ja läheisen ihmisen liukuessa pois tästä todellisuudesta. On hyvä antaa omien tunteidensa tehdä työtä. Ei kannata kuitenkaan pakottaa itseään aktiiviseen surutyöhön. Suru toimii omaehtoisesti.

Kuoleman hetki tulee kuitenkin usein lopulta yllättäen, ja siihen hetkeen voi olla vaikea valmistautua.

Omaan tai läheisen kuolemaan valmistautuminen

Entä jos muistot eivät ole pelkästään positiivisia?

Menetettyyn läheiseen voi liittyä hyviä ja huonoja muistoja. Molemmille on hyvä antaa tilaa omissa ajatuksissaan. Sanonta ”Ei vainajista saa puhua pahaa” voi olla henkistä väkivaltaa surevaa kohtaan. Pitää olla lupa ja tila sanoittaa muistoissaan myös ikäviä muistoja.

Ajan kuluessa myös vainajan hyvät puolet voivat näin löytää arvoisensa paikan. On tärkeää löytää keskustelukumppani, jonka kanssa voi puhua myös vainajan huonoista puolista. Välttämättä kaikki vainajan läheiset eivät aina ole valmiita tällaiseen avoimeen keskusteluun.

Kirkko mukana surussa