Jumalanpalvelukset

Jumalanpalvelus = seurakunnan yhteinen kokoontuminen, jossa rukoillaan, lauletaan ja luetaan Raamattua

Messu = jumalanpalvelus, jossa vietetään ehtoollista

Evankeliumit = Neljä Jeesuksen elämästä ja opetuksista kertovaa kirjaa Uuden testamentin alussa

Messu aloitetaan ”Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”, eli huomioimme heti Jumalan läsnäolon, ja asetumme keskusteluun hänen kanssaan. Samalla kohtaamme toisemme. Messua johtava pappi eli liturgi pyytää, että Jumala on kanssamme, ja vastaavasti me seurakuntana rukoilemme papin puolesta. 

Jokaiselle sunnuntaille on määritelty tietyt tekstit ja rukoukset. Messun alkuun valitun alkuvirren ja johdantosanojen tehtävä on viedä ajatuksemme niiden aiheisiin.

Oikean virsinumeron löydät virsitaululta kirkkosalin seinältä. Virret ovat sekä laulettuja rukouksia että lauluja, jotka kertovat uskon sisällöstä. Ne ovat seurakunnan yhteinen tapa ilmaista itseään, ja tarkoitettu jokaiselle laulutaidosta riippumatta.

Todellinen elämä ei ole mitään täydellistä kiiltokuvaa. Sotkemme jatkuvasti välejämme läheisiimme, mokaamme, kadumme ja häpeämme.

Vaikka elämämme olisi ulkoisesti tahratonta, asenteemme ja tavoitteemme tuskin ovat. Pahaa voi tehdä myös laiminlyönneillä. Tätä kaikkea kutsutaan nimellä synti.

Synti loukkaa läheistemme lisäksi aina myös Jumalaa, ja selvittämättömänä estää luontevan yhdessäolon hänen kanssaan. Siksi puhdistamme välit heti messun alussa. Synnintunnustuksessa pyydämme Jumalalta anteeksi. Papin julistama synninpäästö on vakuutus anteeksiannosta ja perustuu Jumalan lupauksiin ja rakkauteen.

Synnintunnustus luetaan yleensä yhdessä, koska valmis teksti auttaa löytämään rukoukselle sanat. Valmiit synnintunnustukset löytyvät virsikirjan loppupuolelta 700-alkuisista numeroista.

Keskustelussa Jumalan kanssa Raamatun tekstit ovat hänen vuoronsa puhua meille. Jumalan puhe vaikuttaa lohduttamalla, rohkaisemalla ja haastamalla suhteessa omaan elämäämme.

Tekstejä luetaan yleensä kolme: Uuden ja Vanhan testamentin lukukappaleet sekä evankeliumiteksti, ja niitä seuraa saarna.

Evankeliumi kuunnellaan seisten, sillä se on Jeesuksen opetusta. Saarna on kuin pieni kulttuuritulkkaus messun sisällä: se avaa jotain siitä, miten tekstit liittyvät nykypäivään.

Saarnan jälkeen keskustelun puheenvuoro vaihtuu, kun seurakunta tunnustaa uskonsa vastauksena Jumalan puheelle.

Uskontunnustus lausutaan yhteen ääneen, joten kyse ei ole yksittäisen ihmisen uskon vahvuudesta, vaan seurakunnan yhteisen uskon sanoittamisesta.

Teksti tiivistää suuren osan kristinuskon keskeisestä sisällöstä. Löydät sen virsikirjan takaa, ja se luetaan seisten.

Yksi seurakunnan tehtävistä on rukoilla yhteiskunnan, kirkon ja kaikkien kärsivien puolesta. Tätä teemme esirukouksessa, kun tuomme yhteisiin asioihimme liittyviä pyyntöjä Jumalalle. Samalla rukoilemme myös toistemme puolesta.

Monessa kirkossa on laatikko, johon voi jättää esirukouspyyntöjä. Vantaalla voit tehdä sen myös netissä. Laita rohkeasti oma pyyntösi mukaan! Parhaimmillaan seurakunta tukee jäseniään sekä konkreettisesti että rukouksella.

Kirkko tekee Jumalan valtakuntaa todelliseksi myös konkreettisesti. Se tarkoittaa sekä Jumalasta kertomista että rauhan, hyvyyden ja oikeudenmukaisuuden edistämistä.

Messussa tähän työhön voi osallistua lahjoittamalla rahaa kolehtiin. Tarkka keräyskohde ilmoitetaan ennen keräämisen aloittamista. Voit lahjoittaa tai olla lahjoittamatta juuri sen verran kuin haluat tai pystyt. 

Ehtoollinen on messun huippukohta, sillä siinä syötävät leipä ja viini ovat Kristuksen ruumis ja veri, joissa hän on itse läsnä. Siksi ehtoolliselle osallistuminen on tärkeä tapa hoitaa suhdetta Jumalaan. Jeesus on itse käskenyt seuraajiaan viettämään ehtoollista. Alun perin ehtoollinen oli ihan oikea ateria jumalanpalveluksen yhteydessä, ja vaikka se nykyään nautitaan pelkistetyssä muodossa, ajatus ateriayhteydestä osallistujien välillä on edelleen tärkeä.

Ennen varsinaista ateriaa pappi johtaa joukon rukouksia ja lauluja, jotka valmistavat meidät ottamaan ehtoollisen vastaan. Keskeistä on, että seurakunta pyytää Isää lähettämään Pyhän Hengen pyhittämään leivän ja viinin Kristuksen ruumiiksi ja vereksi.

Eri messuissa on erilaisia ehtoolliskäytäntöjä, mutta muita seuraamalla pärjää hyvin. Yleensä saat leivän käteesi ja viinin omaan pikariin. Joskus ehtoollisleipä saatetaan myös kastaa viiniin.

Gluteenitonta leipää ja alkoholitonta viiniä saa pyytämällä. Lapset ovat erittäin tervetulleita osallistumaan ehtoolliselle yhdessä vanhemman tai kummin kanssa. Sekä lapset että aikuiset voivat kuitenkin halutessaan tai vanhempien toiveesta saada ehtoollisen sijaan siunauksen. Kun olet saanut ehtoollisen, voit hiljentyä esimerkiksi kumartamalla tai tekemällä ristinmerkin. 

Ehtoollista edeltävistä rukouksista varmaankin tutuin on Isä meidän -rukous, joka luetaan jokaisessa jumalanpalveluksessa.

Se on Jeesuksen opettama rukous ja antaa hyvin yksinkertaiset ja rehelliset sanat, joilla puhua Jumalalle samaan tapaan kuin lapset puhuvat vanhemmilleen. 

Rukous koostuu muutamasta pyynnöstä, joihin sisältyy oikeastaan koko elämä. Sanat löydät virsikirjan takaa.

Kaikki hyvä, mitä meillä on, tulee Jumalalta. Siksi seurakunnan ja Jumalan vuoropuhelu päättyy kiitokseen ja ylistykseen. Teemme sen yleensä virren sanoin ja seisomme, sillä osoitamme kunnioitusta Jumalalle. Ylistys on yksi niitä kohtia, joissa konkretisoituu, että messu on juhla. Siinä saa antaa ilon ja innostumisen näkyä!

Messun viimeinen sana on Jumalalla: hän siunaa meidät. Pappi lausuu Raamatusta löytyvän Herran siunauksen. Siunaus välittää meille Jumalan hyvyyttä ja huolenpitoa. Emme lähde messusta arkeen yksin, vaan yhdessä Jumalan kanssa.

Ennen varsinaista arkeen paluuta olet lämpimästi tervetullut kirkkokahveille. Vapaaehtoiset tai työntekijät ovat kattaneet kahvia, teetä ja pientä tarjottavaa seurakuntasalin puolelle. Tule mukaan tutustumaan ja nauttimaan yhdessäolosta!