Ehdokasmäärä kasvoi 29 % seurakuntavaaleissa Vantaalla – kolme neljästä uusia
Vantaalla seurakuntavaaleihin ilmoittautui 289 ehdokasta, mikä on 29 prosenttia enemmän kuin edellisissä vaaleissa vuonna 2022 (silloin 224 ehdokasta). Vaalit järjestetään marraskuussa.
Ehdokkaista 74 prosenttia ei toimi tällä hetkellä Vantaan seurakuntien luottamushenkilönä. Seurakuntavaaleihin hakeutuu siis runsaasti uusia vaikuttajia.
Seurakuntavaalien ehdokkaat Vantaalla
- 289 ehdokasta (+29 %)
- 74 % uusia ehdokkaita
- 51 % naisia, 49 % miehiä
- 25 alle 30-vuotiasta ehdokasta
- 7 18-vuotiasta ehdokasta
Eniten ehdokkaita asetettiin Tikkurilan seurakuntaan, jossa on ehdolla 63 seurakuntalaista. Vähiten ehdokkaita on Vantaan ruotsinkielisessä seurakunnassa eli Vanda svenska församlingissa, jossa on ehdolla 13 henkilöä.
Kaikista ehdokkaista 51 % on naisia ja 49 % miehiä. Nuorimmissa ikäryhmissä miehiä on enemmän, vanhemmissa ikäryhmissä puolestaan naisia. Ehdokkaiden keski-ikä on 56 vuotta. Alle 30-vuotiaita ehdokkaita on 25, joista seitsemän on tänä vuonna vaalikelpoisuuden saavuttaneita 18-vuotiaita.
Suurin ehdokaslista yhdenvertaisuutta korostava Tulkaa kaikki
Yhdenvertaisuutta korostava Tulkaa kaikki -liike keräsi vaaleihin eniten ehdokkaita, yhteensä 75. Nousu edellisiin vaaleihin oli suuri, sillä vuoden 2022 Tulkaa kaikki -ehdokaslistalla oli 41 ehdokasta. Toiseksi eniten ehdokkaita on konservatiiviseksi luonnehditulla Sanasta Elämään -ehdokaslistalla, joka asetti vaaleihin yhteensä 71 ehdokasta.
Jos Hämeenkylän seurakunnassa Hämeenkylän huominen -ryhmän ja Sanasta Elämään -ryhmän yhteinen ehdokaslista lasketaan mukaan, olisi Sanasta Elämään -ryhmällä yhteensä 85 ehdokasta.
Ehdokkaita asettivat myös sitoutumattomat ryhmät Avoin seurakunta ja Tavikset sekä kokoomuslaisten ja sitoutumattomien Kokoava seurakunta ja Sosialidemokraattinen seurakuntaväki.
Ehdokkuuden suosion kasvun takana mahdollisesti yhteiskunnallisia ja hengellisiä syitä
”On todella kiinnostavaa, mistä ehdokkaiden määrän reipas kasvu johtuu. Arvelen, että taustalla voi olla yleinen kiinnostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Taustalla saattaa olla myös kasvanut kiinnostus ja arvostus kirkkoa kohtaan, mikä on havaittu myös tutkimuksissa”, arvelee Vantaan seurakuntayhtymän seurakuntavaalien projektikoordinaattori Riina Halme.
Erityisesti nuorten miesten kiinnostus kirkkoa ja uskontoja kohtaan on kasvanut tutkimusten perusteella (esim. Hannikainen ja Tervo-Niemelä, 2026).
”On mahdollista, että tämä kiinnostus on nyt kanavoitunut myös seurakuntavaaliehdokkuudeksi Vantaalla”, pohtii Halme.
Vantaan seurakuntayhtymän keskusvaalitoimikunnan puheenjohtaja ja Korson seurakunnan kirkkoherra Tuomas Antola on varsin tyytyväinen ehdokasasettelun päätyttyä. ”Olen hyvin iloinen, että ehdokkaita on Vantaalla aiempaa enemmän. Minulle se kertoo siitä, että kirkon työ Vantalla nähdään tärkeänä ja arvokkaana tässä ajassa, jossa monenlainen epätoivo ja rakkaudettomuus valtaa alaa. On selvää, että monet ihmiset haluavat vaikuttaa kirkon suuntaan ja siihen, minkälaista arvomaailmaa ja armon sanomaa kirkko Vantaalla edustaa tulevaisuudessa.” Antola kommentoi.
Talous, tilat ja työntekijät – luottamushenkilön vaikutusvalta näkyy arjessa
Seurakuntavaaleissa valittavat luottamushenkilöt päättävät mm. kirkollisverovarojen käytöstä, strategisista linjauksista, kiinteistöistä ja merkittävistä henkilöstövalinnoista.
Luottamushenkilöiden päätökset näkyvät vantaalaisten arjessa siinä, millaista toimintaa ja palveluita seurakunnissa painotetaan ja kehitetään. Myös isommat kirkkojen, tilojen ja maa-alueiden myyntiin, kunnostukseen tai hankintaan liittyvät päätökset voivat olla varsin näkyviä arjessa.
Marraskuussa äänestetään – yksitäiselläkin äänellä suuri painoarvo
Varsinaiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa 2026. Ennakkoäänestys järjestetään 3.–7.11. ja vaalipäivä on sunnuntai 15.11.
Seurakuntavaaleissa on perinteisesti ollut suhteellisen pieni äänestysprosentti verrattuna esimerkiksi kunta-, eduskunta- tai presidentinvaaleihin. Vuoden 2022 seurakuntavaaleissa Vantaalla 8,4 % äänioikeutetuista äänesti.
”Pienen äänestysprosentin toinen puoli on se, että yhden äänen painoarvo nousee. Toivottavasti mahdollisimman monet havahtuisivat tähän ja se kannustaisi äänestämään”, toteaa Halme.
Äänioikeutettuja ovat 16 vuotta vaalipäivään mennessä täyttäneet Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet.
1.10. seurakuntien vaalilautakunnat pitävät kokouksen, jossa ehdokaslistat vahvistetaan.
