Järki vai tunteet? – Käsitykset rakkaudesta ovat vaihdelleet aikojen saatossa
Helsingan keskiaikapäivässä Pyhän Laurin kirkon ympäristössä pääsee tänä vuonna sukeltamaan luennolla myös rakkauden moniin piirteisiin läpi vuosisatojen.
Aiheeseen perehtynyt Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Anu Lahtinen Helsingin yliopistosta esitelmöi teemasta kaksikielisellä luennollaan Pyhän Laurin kappelissa (Pappilankuja 3) klo 13.
Kun Lahtinen aikoinaan alkoi tutkia keskiajan ja 1500-luvun naisia ja perhettä, hän huomasi, että rakkaudesta puhuttiin eri tavoin kuin nykyään.
– Kiinnostuin siitä, mikä menneessä ja nykyajassa oli samanlaista ja mikä erilaista. Välillä rakkauteen viitattiin laveasti, vaikka kirjeiden asia ei ollut oikeasti kovin rakastettavaa, välillä taas vanhan ajan kirjeet tuntuivat nykylukijastakin tutuilta, professori kertoo.
Jos verrataan rakkautta ja suhteita ennen sekä nyt, löytyy niin eroja kuin samankaltaisuuttakin. Lahtinen arvioi, että parinvalintaa mahdollisesti ohjasi ennen enemmän järki kuin tunteet, vaikka niitäkin toki oli mukana.
– Ihmiset tekivät ennenkin eron vakaan, harkitsevan rakkauden ja äkillisen intohimon välillä. Nykyään ehkä ihannoidaan enemmän ”rakkautta ensi silmäyksellä” -ajattelua kuin entisaikoina, jolloin pidettiin tärkeänä sitä, että puoliso oli vakaasti harkittu ja asemaltaan sopiva. Koska avioliittoa ei voinut kevyesti purkaa ja koska se oli taloudellisestikin iso hanke, sitä oli mietittävä perin pohjin, hän pohtii.
Toisaalta voitiin myös ajatella, että järkevästi solmitussa avioliitossa rakkaus syntyi pikkuhiljaa, vaikka se ei olisi ollut avioliiton peruste.
Keskiajalla sulhanen saattoi käyttää apunaan puhemiestä, joka lähestyi morsianta sulhasen puolesta. Kihlaus oli käytännössä melko sama kuin sovittu avioliitto, eikä kihlausta voinut purkaa tuosta vain.
– Keskiaikaisen maanlain mukaan kihlatun morsiamen saattoi ryöstää kotoaan, jos tätä ei suostuttu luovuttamaan. Kihlauksen yhteydessä vaihdettiin monenlaisia lahjoja, jotka oli palautettava. Mutta avioliitto oli rikkomaton, aivan erityistapauksia lukuun ottamatta.
Vanhempien rakkaus lapsiaan kohtaan puolestaan tulee Lahtisen mukaan hyvin vahvasti, voisi jopa sanoa muuttumattomana, esiin hänen aineistotutkimuksissaan.
– Lapsilta voitiin odottaa kuuliaisuutta eri tavalla kuin nykyään, mutta heitä rakastettiin todella paljon. Sitä voisi melkein väittää ikiaikaiseksi piirteeksi. Keskiajallakin puhuttiin ”luonnollisesta vanhempainrakkaudesta”.
Professori Anu Lahtinen esitelmöi aiheesta ”Rakkauden monet piirteet Pohjolassa, Kärlekens många former i Norden 1300–1600” Helsingan keskiaikapäivässä Pyhän Laurin kappelissa (Pappilankuja 3) la 9.8. klo 13. Helsingan keskiaikapäivää vietetään Pyhän Laurin kirkolla la 9.8. klo 11 – 17. Tapahtuman koko ohjelman näet osoitteessa www.helsinga.fiLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Förnuft eller känslor? – Uppfattningarna om kärlek har varierat under tidernas lopp
Under Helsinga medeltidsdag i miljön kring Helsinge kyrka S:t Lars kan man i år också dyka ner i synen på kärlek under århundrandenas lopp. Anu Lahtinen, professor i Finlands och Nordens historia vid Helsingfors universitet, har forskat i ämnet och berättar om temat under en tvåspråkig föreläsning i S:t Lars kapell (Prästgårdsgränd 3) kl. 13.
Då Lahtinen i tiden började forska i kvinnor och familjeliv på medeltiden och 1500-talet lade hon märke till att man talade om kärlek på ett annat vis än vad man gör idag.
– Jag blev intresserad av vad som var lika och vad som var olika i det förflutna jämför med nutiden. Ibland hänvisade man brett till kärlek, fastän brevens innehåll inte var särdeles älskvärt. Ibland kändes de historiska breven däremot väldigt bekanta för den nutida läsare, berättar professorn.
Ifall man jämför kärlek och relationer förr och nu, hittar man såväl likheter som olikheter. Lahtinen anser att valet av makar möjligen styrdes mer av förnuftet än av känslorna, fastän dessa även var inblandade.
– Förr skiljde människor mellan en stabil, eftertänkt kärlek och en snabb passion. I jämförelse med förr kanske man numera idealiserar mer tanken ”kärlek vid första ögonkastet”. Förr i tiden ansågs det viktigt att den äkta hälften var noggrant övervägd och lämplig i fråga om social status. Eftersom äktenskapet inte gick att upplösa enkelt och eftersom del också var ett stort ekonomiskt projekt var man tvungen att tänka efter grundligt, säger Lahtinen.
Å andra sidan kunde man också tänka att i ett äktenskap, som ingåtts förnuftigt, uppstod kärlek så småningom, fastän det inte var en motivering för själva giftermålet.
På medeltiden kunde brudgummen använda sig av en talman, en förespråkare, som närmade sig bruden i brudgummens ställe. Förlovning var i praktiken nästan samma sak som äktenskap, och gick inte att upplösa på lösa grunder.
– Enligt den medeltida landslagen kunde man röva bruden från sitt hem, ifall man inte var villiga att överlåta henne frivilligt. I samband med förlovningen utbyttes många gåvor, som man var tvungen att returnera. Men själva äktenskapet kunde inte brytas, endast i vissa undantagsfall.
Enligt Lahtinen framkommer däremot föräldrarnas kärlek till barnen mycket starkt, man kunde nästan säga oförändrat, fram i hennes forskningsmaterial.
– Man kunde förvänta sig lydnad av barnen på ett helt annat vis än idag, men man älskade sina barn väldigt mycket. Det här kunde man nästan kunna påstå att är ett uråldrigt drag. Under medeltiden talade man också om ”naturlig föräldrakärlek”.
Professor Anu Lahtinen föreläser på två språk under rubriken ”Rakkauden monet piirteet Pohjolassa, Kärlekens många former i Norden 1300–1600” på Helsinga medeltidsdag i S:t Lars kapell (Prästgårdsgränd 3) lö 9.8 kl. 13.
Helsinga medeltidsdag firas intill Helsinge kyrka S:t lö 9.8 kl. 11 – 17. Evenemangets fullständiga program finns på adressen www.helsinga.fi
