Paastonaika kutsuu hiljentymään – tuhkakeskiviikko vie kohti pääsiäistä
Kristillinen paastonaika alkaa tuhkakeskiviikosta, joka tänäkin vuonna kutsuu ihmisiä pysähtymään, hengähtämään ja etsimään tilaa rauhalle.
Paaston juuret ulottuvat 300-luvulle. Elämän rytmittäminen arkeen, paastoon ja juhlaan on edelleen ajankohtaista ja tuo elämään merkityksellisyyttä.
– Kaikki aika ei ole samanlaista, vaan on paaston aika ja juhlan aika. Se rytmittää elämää. Paasto on hiljaisempi valmistautumisen aika. Juhlakin tuntuu paremmalta ja riemulliselta paaston jälkeen. Jos kakkua syö joka päivä, juhlassa se ei maistu. Ylipäänsä yltäkylläisyys on maailmassa lisääntynyt ja sitä isompi tarve on yksinkertaistamiselle. Ihmiset ovat huomanneet, että se tekee hyvää, se luopuminen ja karsiminen, mitä se kenellekin on, toteaa Vantaan seurakuntayhtymän johtava kasvatustyön pappi Tiina Palmu.
Kristillinen paasto kestää 40 päivää ja loppuu pääsiäiseen. Paastonaika ei ole suoritus, eikä sen tarkoitus ole kuormittaa. Palmu rohkaisee valitsemaan mieluummin vähän, kuin liikaa ja keskittymään siihen, mikä lisää hyvää. Myöskään papin paastot eivät aina onnistu.
– Voi ajatella, että paasto on lahja ja mahdollisuus. Kieltäytymisten sijaan kannattaa kiinnittää huomio siihen, että mitä lisää elämään, hengellisellä puolella tämä voi olla rukousta ja vaikka kirkossa käymistä sunnuntaisin. Paasto voi olla myös sitä, että vaihtaa auton julkisiin tai jättää lihansyönnin pois, se on erityisesti ortodoksien tapa paastota. Omat paastoyritykseni jää usein kesken, kun lupaan olla karkkilakossa ja se ei pidä loppuun asti, naurahtaa Palmu.
– Paastoaminen on ylipäänsä tosi ajankohtaista, mikäköhän olisi vaikutus ihmisten hiilijalanjälkeen, jos kaikki kristityt viettäisivät paastoa.
Tuhkakeskiviikon messusta aineksia paastoon
Paaston aika alkaa tuhkakeskiviikosta. Tiina Palmu on mukana järjestämässä Hakunilan kirkon tuhkakeskiviikon hartautta, se on hänelle perinne. Yksi päivän elementti on syntien tunnustaminen ja katumus.
– Ihminen voi näitä samoja asioita, maailman syntejä, surkutella uutisten ääressä, mutta messussa on mukana usko Jumalaan, joka voi antaa voimaa elää tämän kaiken keskellä, toteaa Palmu.
Palmun kokemuksen mukaan messussa korostuu kollektiivinen läsnäolon kokemus ja luottamus Jumalan läsnäoloon ja huolenpitoon. Tuhkakeskiviikon kirkkojen erityispiirre on otsaan piirrettävä tuhkaristi.
– Risti on myös siunauksen, kuoleman voiton ja syntien anteeksiannon merkki. Siitä paastossa on kyse. Vaikka paasto saatetaan mieltää jotenkin ankeaksi ajaksi, siinä on kyse siitä, että muistaisimme elävämme Jumalan rakkauden ja armon varassa.
Tuhkakeskiviikon 18.2. kirkot Vantaalla
- Hämeenkylän kirkossa lyhyt ehtoollishartaus klo 12 Yhteisen pöydän ruokailun yhteydessä (ei tuhkaristiä)
- Hakunilan kirkossa messu klo 17.30
- Korson kirkossa messu klo 18
- Tikkurilan kirkossa messu klo 19 suomeksi ja ruotsiksi
- Rekolan Pyhän Adreaan kirkossa messu klo 18
- Myyrmäen kirkossa iltaehtoollinen klo 19.30
Kuva Jani Karlsson
