Seurakuntavaalien analyysi: valtuusto uudistui ja voimasuhteet muuttuivat – näin uudet päättäjät vastaavat vaalikoneessa
Seurakuntavaalit muuttivat Vantaalla yhteisen kirkkovaltuuston voimasuhteita ja toivat päätöksentekoon runsaasti uusia kasvoja. Uuden 51-jäsenisen valtuuston jäsenistä 24 on uusia.
Vaalikonevastaukset paljastavat samalla selvän jakolinjan siinä, pitäisikö kirkon tukea taloudellisesti myös lähetysjärjestöjä, jotka eivät hyväksy naisten pappeutta.
Toinen kiinnostava arvokysymys löytyy Hämeenkylästä. Se on Vantaan seurakunnista ainoa, joka ei ole avannut kirkkoaan samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen. Uuden seurakuntaneuvoston valittujen vaalikonevastaukset jakaantuvat kysymyksessä tasan.
Tulkaa kaikki nousi suurimmaksi ryhmäksi
Suurin muutos Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston voimasuhteissa on Tulkaa kaikki -ryhmän vahvistuminen. Ryhmä sai seitsemän lisäpaikkaa ja nousi yhdeksästä paikasta 16 paikkaan.
Sanasta Elämään sai 15 paikkaa ja Kokoava seurakunta kahdeksan. Sosialidemokraattisella seurakuntaväellä on seitsemän, Kyrkan Mitt i Bynillä kolme ja Avoimella seurakunnalla kaksi paikkaa.
Vaalikonevastaukset osoittavat, että paikkajaon muutos vaikuttaa myös erilaisten näkemysten painoarvoon uudessa valtuustossa.
Saako kirkon rahaa antaa naispappeutta vastustaville järjestöille?
Yksi uuden valtuuston selvimmistä jakolinjoista liittyy lähetysjärjestöjen taloudelliseen tukemiseen. Vaalikoneessa kysyttiin, tulisiko seurakunnan tukea vain sellaisia lähetysjärjestöjä, jotka hyväksyvät naispappeuden.
Kaikki Tulkaa kaikki -ryhmän 16 valittua, Sosialidemokraattisen seurakuntaväen seitsemän valittua ja Kyrkan mitt i byn -ryhmän kolme valittua ovat tuen rajaamisen kannalla. Näillä kolmella ryhmällä on yhteensä 26 paikkaa eli niukka enemmistö 51-jäsenisessä yhteisessä kirkkovaltuustossa.
Sanasta Elämään -ryhmässä tilanne on lähes päinvastainen. Sen 15 valitusta 14 vastustaa tuen rajaamista vain naispappeuden hyväksyviin lähetysjärjestöihin.
Muun muassa kokoomuslaisia ja perussuomalaisia listoilleen koonneessa Kokoava seurakunta -ryhmässä kantaa ottaneiden näkemykset jakautuvat tasan.
Kyse ei ole vain periaatteellisesta vaalikonekysymyksestä. Yhteinen kirkkovaltuusto päättää yhteisestä talousarviosta lähetysjärjestöille myönnettävästä tuesta. Seurakuntaneuvostot puolestaan päättävät seurakuntien omista budjettivaroista lähetystyöhön annettavista määrärahoista.
Vaalitulos vahvisti siten Vantaan yhteisessä päätöksenteossa niiden ryhmien asemaa, joiden valitut eivät antaisi tukea naispappeutta vastustaville lähetysjärjestöille.
Hämeenkylässä vihkimiskannat tasan
Myös samaa sukupuolta olevien vihkimisessä ryhmien väliset näkemyserot ovat suuria. Yhteinen kirkkovaltuusto ei kuitenkaan päätä yksittäisten seurakuntien kirkkotilojen avaamisesta vihkimisiin, vaan päätökset tehdään seurakuntaneuvostoissa.
Siksi erityisen kiinnostava on Hämeenkylän uuden seurakuntaneuvoston kokoonpano. Hämeenkylä on Vantaan seurakunnista ainoa, joka ei ole avannut kirkkoaan samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen.
Uuden seurakuntaneuvoston vaalikonevastaukset jakautuvat tasan. Viisi valittua kannattaa vaalikoneväitettä, jonka mukaan samaa sukupuolta olevia pitäisi vihkiä kaikissa seurakunnissa, ja viisi vastustaa sitä. Kolme valittua vastasi En osaa sanoa ja yksi ei vastannut kysymykseen.
Listojen välillä ero on suuri. Tulkaa kaikki -listan kaikki viisi seurakuntaneuvostoon valittua ovat täysin samaa mieltä vihkimistä koskevasta väitteestä. Hämeenkylän Huominen – Sanasta Elämään -listan seitsemästä valitusta viisi on eri mieltä, yksi vastasi En osaa sanoa ja yksi jätti vastaamatta. Kokoavan seurakunnan molemmat valitut vastasivat En osaa sanoa.
Tuloksesta ei silti voi päätellä, miten mahdollinen äänestys Hämeenkylän kirkon avaamisesta päättyisi. Vaalikoneessa kysyttiin vihkimisestä kaikissa seurakunnissa, ei erikseen Hämeenkylän kirkon käytöstä.
Tiloista säästäminen ja ympäristövastuu yhdistävät
Kaikki vaalikonekysymykset eivät jaa uusia valtuutettuja yhtä voimakkaasti.
Talouden heikentyessä kaikki kysymykseen kantaa ottaneet Tulkaa kaikki -ryhmän, Kokoavan seurakunnan, Sosialidemokraattisen seurakuntaväen ja Kyrkan Mitt i Bynin valitut hakisivat säästöjä mieluummin tiloista kuin henkilöstöstä. Sanasta Elämään -ryhmässä samalla kannalla on 93 prosenttia kantaa ottaneista.
Myös ilmasto- ja ympäristövastuu saa laajaa kannatusta. Tulkaa kaikki -ryhmän, Sosialidemokraattisen seurakuntaväen ja Kyrkan Mitt i Bynin kaikki valitut kannattavat ympäristövastuullista toimintaa myös silloin, kun se edellyttää nykyisten toimintatapojen muuttamista. Kokoavassa seurakunnassa osuus on 86 prosenttia ja Sanasta Elämään -ryhmässä 60 prosenttia kantaa ottaneista.
Hautaustoimen asiakasmaksuissa arvokysymyksissä näkyvä ryhmäjako puolestaan rikkoutuu. Hautaustoimen kustannusten kattamista nykyistä enemmän asiakasmaksuilla kannattaa 73 prosenttia kantaa ottaneista sekä Tulkaa kaikki- että Sanasta Elämään -ryhmässä.
Lähes puolet valtuutetuista uusia
Vaalien toinen merkittävä muutos on luottamushenkilöjoukon uudistuminen. Yhteisen kirkkovaltuuston 51 jäsenestä 24 on uusia ja 27 jatkaa edelliseltä kaudelta. Uuden valtuuston keski-ikä on 53,3 vuotta, ja siihen valittiin neljä alle 30-vuotiasta.
Vantaan seitsemän seurakunnan seurakuntaneuvostoihin valittiin yhteensä yhdeksän alle 30-vuotiasta. Sadan seurakuntaneuvostopaikan kokonaismäärästä heidän osuutensa on yhdeksän prosenttia.
Eniten alle 30-vuotiaita on Vantaankosken uudessa seurakuntaneuvostossa, jossa heitä on kolme. Rekolassa alle 30-vuotiaita on kaksi ja Hakunilassa, Korsossa, Tikkurilassa sekä Vanda svenska församlingissa yksi. Hämeenkylän seurakuntaneuvostoon ei valittu yhtään alle 30-vuotiasta.
Nuoret ehdokkaat saivat paljon ääniä
Monet nuoret ehdokkaat saivat vaaleissa runsaan äänisaaliin.
Korsossa 18-vuotias Saara Veikkola valittiin seurakuntaneuvostoon Korson nuoret -listalta. Veikkola oli listan ainoa valittu ja sai samalla seurakuntaneuvoston vaalin suurimman henkilökohtaisen äänimäärän.
Seurakuntavaaleissa käytetään suhteellista listavaalia. Siksi paikkojen jakautumiseen vaikuttavat ehdokkaan henkilökohtaisen äänimäärän lisäksi koko listan saamat äänet.
Vanda svenska församlingissa nuorten äänestysprosentti, 12,6, nousi korkeammaksi kuin seurakunnan yleinen 10,5 prosentin äänestysprosentti. 18-vuotias Albin Westerlund keräsi lähes joka neljännen seurakuntaneuvoston vaalissa annetun äänen.
Hakunilassa 18-vuotias Jonni Rantala ja Tikkurilan seurakunnassa 22-vuotias Riikka ”Rige” Kiri saivat kumpikin tahollaan seurakuntansa suurimman henkilökohtaisen äänimäärän sekä yhteisen kirkkovaltuuston että seurakuntaneuvoston vaalissa.
Hämeenkylässä Vantaan korkein äänestysprosentti
Seurakuntavaalien äänestysprosentti Vantaalla oli 9,7 prosenttia. Äänensä antoi yhteensä 9005 vantaalaista seurakuntien jäsentä.
Äänestysprosentti nousi 1,3 prosenttiyksikköä vuoden 2022 seurakuntavaaleista, jolloin Vantaan äänestysprosentti oli 8,4. Nyt käytyjen vaalien äänestysprosentti oli toiseksi korkein Vantaalla 2000-luvulla.
Korkein äänestysprosentti oli nyt Hämeenkylän seurakunnassa, jossa äänesti 12,2 prosenttia äänioikeutetuista. Matalin äänestysaktiivisuus oli Tikkurilan seurakunnassa, 8 prosenttia.
Seurakuntaneuvostojen ikärakenteessa ääripäät löytyvät Vantaankoskelta ja Hämeenkylästä. Vantaankosken uuden neuvoston keski-ikä on 49,1 vuotta ja Hämeenkylän 62,5 vuotta.
Uudet luottamushenkilöt aloittavat tehtävissään tammikuussa 2027.
Vaalikonevastaukset kertovat valittujen vaalien alla ilmoittamista näkemyksistä. Ne eivät sellaisenaan kerro, miten luottamushenkilöt tulevat yksittäisissä päätöstilanteissa äänestämään. Prosenttiosuudet on laskettu kysymykseen kantaa ottaneista.