Mistä vielä voisi säästää?
Kaikki elämän palikat on järjestetty jo, vaikka kuinka monta kertaa, eikä mielikuvitus tai taidot enää riitä ja vielä pitäisi säästää! Mistä enää voisi säästää?
Korotukset, vähennykset, leikkaukset, karsiminen, säästäminen, tehostaminen… Tuntuu, että jokainen uusi muutos osuu ja hankaloittaa entisestään kuormittavaa tilannetta. Kaikki elämän palikat on järjestetty jo, vaikka kuinka monta kertaa, eikä mielikuvitus tai taidot enää riitä ja vielä pitäisi säästää! Mistä enää voisi säästää? Kysyin eräältä ahtaalla elävältä ihmiseltä mistä hänen mielestään kannattaisi säästää. Hänellä oli vastaus valmiina: itseään kannattaa säästää. Itsensä kanssa on jatkettava, vaikka elämä menisi minkälaiseen solmuun, joten itseään kannattaa säästää aina kun voi.
Ymmärsin, että hän tarkoitti itsestään huolehtimista. Hänelle se tarkoitti, että seuraa uutisia harkitusti, ei koko ajan. Yrittää ajatella mukavia asioita ja pitää itsestään huolta kaikin hänelle mahdollisin tavoin.
Diakoniatyöntekijänä kohtaan ihmisiä, joiden elämän palikkatorni on kaatunut tai horjuu. Se on saanut tutkimaan, miten ihmiset ovat aiemmin selvinneet tiukissa tilanteista. Ajattelen omia isovanhempiani nuorina perheinä sodan keskellä. Lukiessani heidän kirjeenvaihtoaan huomaan heidän pitävän arjen tavallisista asioista kiinni niin kuin se vain oli mahdollista. Lapset saivat jonkinlaisia leluja tai ”leikkivät” oikeita töitä eli saivat osallistua ja tehdä isojen asioita, saivat pärjäämisen kokemuksia. Vanhemmat pakersivat rankkaa arkea, mutta ajatuksissa rakensivat tulevaisuutta. Valokuvaa varten katsottiin siistit vaatteet päälle ja hiukset kammattiin. Ruoka oli niin normaalia kuin mahdollista. Kirjeistä välittyy poikkeuksellinen aika, monet raskaat ja kuormittavat asiat. Kuitenkin ihmiset elivät eteenpäin, elämä jatkui ja lopulta sotakin meni ohi. Elämä heitti eteen uusia haasteita. Ihmiset tuntuivat selviävän mahdottomista tilanteista, kun vaihtoehtoja ei ollut.
Miten pitää huolta itsestään, kun siihen ei voi käyttää rahaa? Auttaisiko vaihtelu? Voisiko kävelylenkin tehdä välillä toiseen suuntaan? Löytäisitkö uuden reseptin, jolla tehdä ruokaa tarjoustuotteista? Mieleeni nousee keskustelu siitä, mitä voisi muuttaa. Pohdinnan jälkeen eri ihmiset löysivät erilaisia ratkaisuja. Joku muutti päivärytmiään, päätti pitää ruokarytmistä huolta, syödä edes vähän mutta säännöllisesti. Toinen päätti muuttaa tyynyn sängyn päästä toiseen ja teki muutoksen innostamana muitakin muutoksia. Omaa elinympäristöön voi pienilläkin muutoksilla tuoda hyvää mieltä, voi lisätä hyvää mieltä tuovia asioita tai poistaa niitä toisia, likaa ja sotkua. Mietipä mitä lapsena teit, jos halusit ilahduttaa. Voisitko nyt ilahduttaa itseäsi? Jos lapsena lauloit, voit nyt kuunnella hyvää musiikkia (kirjastossa, radiosta?), mennä johonkin yhteislaulutilaisuuteen tai laulaa vaikka itseksesi. Jos veit joskus kukkasia, keräisitkö niitä nyt itsellesi? Halasitko? Ketä nyt halaisit tai miten halaisit itseäsi? Kääri itsesi tiiviisti pehmeään huopaan tai anna tuulen silitellä kesäihoa. Vääriä vastauksia ei tähän taida ollakaan. Oman näköisiä vastauksia voit löytää, kun pysähdyt miettimään.
Yksi arjessa kuormittava asia ovat jatkuvat äänet, rakennetaan sitten katua tai ratikkaa, aina paukkuu ja rytisee. Liikenteen melu ei hiljene koskaan ja naapurinkin äänet ovat osa arkea. Jos kaipaat hiljaisuutta, voisit piipahtaa arkena kirkkoon istumaan. Siellä on yleensä hiljaista ja rauhallista, alttaria saattaa kaunistaa kukkakimppu. Kirkosta löytyy teline, johon voit sytyttää kynttilän rukoillessasi jonkun tai vaikka oman elämäsi asioiden puolesta. Siellä saa olla ja vaikka itkeä jos itkettää. Jos tuntuu, että haluat puhua jonkun kanssa, niin kirkolta löytyy päivystävä pappi tai voit varata keskusteluajan diakoniatyöntekijän kanssa. Lue lisää…
