Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa

Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla Pitäjän kirkonkylän alueella, Vantaan Pyhän Laurin kirkon ympärillä. Hautausmaa on auki ympäri vuorokauden

Pappilankuja 5
01510 Vantaa

ma–pe klo 9–15

098 306 220
Hautauspalvelut

Näytä sijainti kartalla

Esteettömyys

• Esteetön sisäänkulku
• Pysäköinti

Tilan varustelu

• WC

Hautausmaa

Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa sijaitsee Kehä III:n ja Tuusulanväylän risteyksessä kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla Pitäjän kirkonkylän alueella, Vantaan Pyhän Laurin kirkon ympärillä. Kirkkoa lähimpänä ovat vanhemmat arkkuhauta-alueet. Keskiaikainen kirkkomaa on laajentunut ajan myötä uusilla arkku- ja uurnahauta-alueilla kaikkiaan 13 hehtaarin laajuuteen.

Muistolehdot

Muistolehto sijaitsee osastolla 25. Muistolehto on yhtenäinen hauta-alue, jossa yksittäisen hautasijan koko on 30 x 30 cm. Tuhka haudataan muistolehtoon ilman uurnaa. Omaiset eivät ole läsnä muistolehtohautauksessa.

Halutessaan omaiset voivat tilata nimilaatan verkkolomakkeella tai puhelimitse hautauspalveluista (p. 09 8306 220). Nimilaatta on maksullinen. Hautausmaan henkilökunta kaivertaa ja kiinnittää laatan yhteiseen muistoseinään. Nimilaatta kiinnitetään hautausta seuraavan kuukauden aikana laskun maksamisesta. 

Hautausmaalla on lisäksi vanhempi 1982 käyttöön otettu muistolehto kellotapulin vieressä. Kellotapulin viereisen muistolehdon nimimuurin on suunnitellut arkkitehti Tuula Taponen, uuden muistolehdon ja nimimuurin on suunnitellut arkkitehtitoimisto Byman & Ruokonen.

Sirottelualue

Pitäjän sirottelualue sijaitsee hautausmaan itäpuolella osastossa 106. Tuhka sirotellaan ilman uurnaa niitylle sulan maan aikana ja omaiset voivat olla mukana sirottelussa. Sirottelualueen muistelupaikalle omaisilla on mahdollisuus tuoda muistomerkiksi pieni luonnonkivi nimilaatalla.

Uurna- ja arkkuhautapaikat

Uusia uurnahautapaikkoja luovutetaan hautausmaan koillisosasta Pyhän Laurin kappelin takana sijaitsevasta osastosta 24. 

Uusia arkkuhautapaikkoja luovutetaan vain vantaalaisille vainajille tai jos on elämänsä aikana asunut Vantaalla. Arkkuhauta luovutetaan aina 25 vuodeksi kerrallaan. 

Muistelupaikka

Puhutteleva ja tunnelmallinen Ikuisuuden portti- taideteos kirkon takana on kuvanveistäjä Arvo Siikamäen suunnittelema muistokivi, joka valmistui 2001. Tällä muistelupaikalla omaiset voivat muistella muualle haudattua vainajaa.

Lisätietoja

Esteetön wc-tila sijaitsee kirkon takana vaaleassa huoltorakennuksessa, wc:n mitoitus on ahdas. Toinen wc-tila sijaitsee levähdyspaikka-katoksen eteläpäädyssä. Levähdyspaikan wc on avoinna klo 7-21. 

Kirkon edessä parkkipaikalla on kaksi esteetöntä autopaikkaa.

Kesävesi on hautausmaalla käytössä äitienpäivästä syyskuun puoliväliin saakka.

Helsingin pitäjän kirkon hautausmaan historia ja muistomerkit

Hautausmaan vanhin hautakivi on sotakamreeri Johannes Weckströmin haudalla. Weckström rakennutti Tuomarinkylän kartanon 1700-luvulla ja lahjoitti kirkkoon arvokkaat hopeiset ehtoollisvälineet.

Kirkon vieressä on myös Cronstedtin suvun hautakappeli, johon on haudattu Suomenlinnan linnoituksen komentaja ja Herttoniemen kartanon omistaja vara-amiraali Carl Olof Cronstedt. Cronstedtin suvun kappelin vieressä on Ullnerin suvun hautakammio. Sen sisäänkäynnin päällä on avointa kirjaa esittävä marmoriveistos.

Von Wendt -suvun kappeli on 1800-luvun puolivälistä. Kappeliin on haudattu ensimmäisenä Anna Natalia von Wendt, kenraaliluutnantti Alexander Jakob von Wendtin puoliso, joka kuoli miehensä ollessa Unkariin suuntautuneella sotakomennuksella.

Kierros Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla

Tällä kierroksella pääset tutustumaan Vantaalla sijaitsevan Helsingin pitäjän kirkon hautausmaan historiaan ja muistomerkkeihin.

1. Sankarihaudat

Sankarihauta-alueen on suunnitellut kuvanveistäjä Aimo Tukiainen. Se koostuu graniittimuurin ympäröimästä sankarihauta-alueesta, porteista, joiden kautta sankarihaudalle kuljetaan sekä kookkaasta pronssirististä.

Sankarihauta-alue valmistui syksyllä 1964 lukuun ottamatta portteja, jotka valettiin 1965. Vuonna 1974 toinen porteista varastettiin ja myytiin romumetallina romukauppaan.

Alkuperäiset portit oli valettu siten, ettei niistä ollut jäljellä muottia. Kuvanveistäjä Tukiainen joutui valmistamaan porttia varten uudet muotit. Uusi portti valmistui vasta syksyllä 1978.

2. Cronstedtin suvun hautakappeli

Herttoniemen kartanon omistajan vara-amiraali Carl Olof Cronstedt (1756–1820) ja hänen vaimonsa kreivitär Beata Sofia Wrangel (1762–1840) on haudattu valkoiseksi rapattuun hautakappeliin, joka sijaitsee kirkkotarhan vanhan osan itäpuolella. Oven päällä olevassa kivitaulussa on molempien sukujen vaakunat.

Uusklassisen hautakappelin lienee suunnitellut Herttoniemen kartanon päärakennuksen suunnittelija arkkitehti Pehr Granstedt.

3. von Wendtin suvun hautakappeli

Linnan kartanon omistaja, kenraaliluutnantti Alexander Jakob von Wendt rakennutti vuonna 1848 hautausmaan toisen hautakappelin. Suvun vaakuna on hakattu kiveen kappelin oven päälle. Hautakappeli on yhä saman suvun käytössä.

4. Saksalaisten sotilaitten hauta

Helsingin pitäjän seurakunta on pystyttänyt muistomerkin saksalaisille sotilaille, jotka kaatuivat punaisia vastaan käydyssä taistelussa Kylmäojan seutuvilla huhtikuussa 1918.

5. Sotakamreeri Weckströmin hauta

Hautakivistä vanhin on Tuomarinkylän kartanon rakennuttajan sotakamreeri Johannes Weckströmin (1753–1811) hauta. Kiven molemmilla puolilla kuvataan vainajan hyveitä ja jälkeenjäävien surua ajan tavan mukaisesti. Kiveä ympäröi valurauta-aitaus.

6. Muistelupaikka Portti ikuisuuteen

Vantaalaiset voivat muistaa muualle haudattuja läheisiään Arvo Siikamäen veistoksen ääressä kukin ja kynttilöin.

7. Muistolehdon nimimuuri

Muistolehtoon on vuodesta 1982 lähtien haudattu vainajien tuhka ilman uurnaa. Mikäli omaiset haluavat, vainajan nimi voidaan kaivertaa nimimuuriin kiinnitettävään nimilaattaan. Nimimuurin on suunnitellut arkkitehti Tuula Taponen.

8. Puukirkon muistomerkki

Heikki Häiväoja on suunnitellut vanhan puukirkon paikalle muistomerkin, joka paljastettiin 1968. Puukirkko myytiin vuonna 1818 Malmille, jossa se purettiin.

Helsingin pitäjässä on ollut Pyhälle Laurille omistettu kirkko jo 1400-luvun alussa. Se lienee ollut suorakaiteen muotoinen hirsirakennus.