Historia ja taide
Pyhän Andreaan kirkko on punatiiliverhoiltu kirkkorakennus, joka sijaitsee Vantaan Rekolassa. Kirkko valmistui vuonna 1987 ja vihittiin käyttöön seuraavana vuonna, 1988. Rakennuksen on suunnitellut espoolainen Arkkitehtitoimisto Pirkko ja Pekka Piirta.
Talonpoika Anders ja apostoli Andreas
Pyhän Andreaan kirkon nimen historiaan liittyy tarina kolmesta rekolalaisesta talonpojasta, jotka lahjoittivat maata Helsingin Pitäjän kirkolle vuonna 1401.
Yksi talonpojista oli apostoli Andreaan mukaan nimetty Anders Rächals. Rekolan kartanon maiden läheisyydessä kohoavan Pyhän Andreaan kirkon nimi viittaa sekä paikkakunnan että kirkon omaan menneisyyteen.
Tarinan mukaan Rekola sai nimensä, kun kolme rekolalaista talonpoikaa lahjoittivat maata sielunmessulahjana katoliselle kirkolle, jonka edustajana toimi Helsingin Pitäjän kirkko vuonna 1401. Yksi talonpojista oli apostoli Andreaan mukaan nimetty Anders Räckhals. Lahjoitus tehtiin lahjoittajien ja heidän perheidensä puolesta kuoleman jälkeen toimitettavien sielunmessujen tarkoituksessa. Lahjakirjan mukaan Anders Räckhals oli ostanut mainitun maatilan käteisellä rahalla. Lahjoitusmaa sijaitsee nykyisen Rekolanpuron länsirannalla laajan ja viljavan savitasangon koillisosassa.
(Lähde: Wikipedia)
Pyhä Andreas
Andreas oli Pietarin veli ja Jeesuksen ensimmäinen opetuslapsi.
Andreaksen nimi merkitsee ’miehekäs’. Nimi on kreikkalainen; tässä voi nähdä viittauksen perheen monikielisyyteen ja avoimuuteen vieraskielisiä kohtaan.
Johanneksen evankeliumista tiedämme Andreaksen olleen aluksi Johannes Kastajan oppilas. Johannes osoittaa Jeesuksen Andreakselle vaikuttavin sanoin: ”Katsokaa Jumalan Karitsa!” (Joh. 1:36)
Kristillisen perimätiedon mukaan Andreas kuoli marttyyrinä vinolla ristillä, jollaista kutsutaan hänen mukaansa Andreaan ristiksi.
Nimetön ja puhutteleva alttaritaulu
Kirkkosalin alttariseinällä katseen vangitsee kuvataiteilija Nanna Suden vuonna 1998 maalaama sinivihreäsävyinen merihenkinen öljyvärimaalaus. Apostolien lukumäärän mukaan teos koostuu 12 palasta, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden.
Öljyvärimaalaus on kolme metriä leveä ja kuusi metriä korkea. Alttaritaululla ei ole nimeä.
Yleisilmeeltään Nanna Suden maalaama alttaritaulu on arvoituksellinen ja utuisen autereinen. Teoksesta voi erottaa muun muassa ristinmuotoisen tähden, tyhjäksi jääneen haudan ja kyyneleiksi muuttuvat Kristuksen käärinliinat. Taiteilijan mukaan kyynel tipahtaa ikuisuuden valtamereen.
Maalauksen yläosaan on kuvattu saarnatuoli, josta laskeutuvat verkot tavoittelevat ihmiskuntaa kuvaavaa värikästä kalaparvea. Taiteilijan näkemyksen mukaan urut ja alttaritaulu muodostavat parin.
Rekolan seurakunnan vaakuna
Rekolan seurakunnalla on oma vaakuna, joka on seurakunnan alueella aikoinaan asuneen ja vaikuttaneen katolisen papin isä Robert de Caluwen suunnittelema. Isä Robert on lahjoittanut sen Rekolan seurakunnalle Pyhän Andreaan kirkon valmistumisen kunniaksi 1988. Toistaiseksi vaakuna ei ole ollut käytössä, mutta sen pohjalta on suunniteltu pöytälipun valmistamista.
Vaakunakilpeen on kuvattu sen vasemmalle puolelle hopeanväriselle pohjalle Pyhän Andreaan vinoristi. Vaakunan oikeaa puolta hallitsee punaisella pohjalla oleva keltainen Laurentiuksen halsteri.
– Lähetimme isä Robertille kutsun saapua kirkon vihkiäistilaisuuteen, mutta hän ei päässyt osallistumaan siihen ulkomaanmatkan vuoksi. Hän muisti meitä lahjoittamalla seurakunnalle oman vaakunan, muistelee Rekolan ensimmäinen kirkkoherra Jukka Yrjölä.
Rekolan seurakunnan kirkkoherrat
1985 vt. Lauri Virkkunen
1985–2007: Jukka Yrjölä
2007–2013: Mikko Matikainen
2013–2014: vt. Juha Ropponen
2014–2021: Laura Maria Latikka
2021–2022: vt. Satu-Elina Ansas
2022–2024 vt. Jussi Koski
2024–Jussi Koski